sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Se sama tyttö on nähnyt helvetin. Nahkatakkinen tyttö. Se sama tyttö on uskonut ihmisiin.

En oo päässy kuvailemaan sillä en oo ollu kotona ja kamera ei oo matkustanu mukana.
Kieltämättä on ollut aika tapahtumarikas viikonloppu.
Olen sekaisin päivistä ja tapahtumista. Eilisestä mulla ei ole lauseita, vain sanoja; kyyneleitä, juoksemista, naurua, laulamista, haleja, pusuja, lupauksia, kavereita, humalaisia ihmisiä, tappelua, poliiseja, ahdistusta, järkytystä, huolta, menetettyjä yöunia. Niistä eilinen koostui.
Mun ajatusmaailma on kääntyny ympäri. Mun pää on sekaisin ajatuksista, joista en saa selvää. Voisin sanoa että; voi kyllä oli mahtavaa ja elämä on ihanaa. Mutta en mä valehtele. Elämään kuuluu ne huonot kokemukset.
Pohjalta on matka vain ylöspäin. Niinhän se menee. Ja kun sanotaan että pitää elää täysillä.. Niin kyllä välillä kuuluu itkeä ja se on ihan okei.
:-)

Täs on jotain tän päivän kuvii mitä otin ku tulin äsken kotiin.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti