Ei oo tärkeint tehä kaikkee mahollist, vaan jotain mahotonta.

Mä oon rakastunu mustaan kynsilakkaan. Mä oon iha fiiliksis tulevasta jaksosta, koska on niin paljon päiviä ku koulu loppuu jo 12. Ja iskä lupas kustantaa mun salikortin ja hieronnan. Päätettii myös iskänkaa alkaa uimaa säännöllisesti. Mun poikaystävä on ihana. Näin Nataliaa pitkästä aikaa ja ikävä helpotti. Mul on maailman parhaita kavereita, eikä siihen tarvii ees mitään selitystä. Haluun avaruuteen joskus koska se tuntuu niin mahtavalta. En tiiä minne haen yhteishaussa, joka on parin viikon päästä ja se saa mut stressaantuneeks. Meil alkaa parin kuukauden pääst kaheksan viikon työharjottelu enkä tosiaa tiiä mihin meen. Ens viikon lauantaina on koulua. En tiiä pitäiskö lopettaa työt ja nauttii elämäst. Mä joudun nukkuu yksin ens yönä. Vanhat biisit saa mut hyvälle tuulelle. Oon syöny noit strepsilsei liikaa. Ootan kesää koska meil on parhaat suunnitelmat ikinä, mut toisaalta J-P lähtee inttiin ja se on tyhmää. Armeija on tyhmä. Koht on hiihtoloma ja mennää Waldon ja Empunkaa pajulahtee Pinjan luo. Koht on mun synttärit ja täytän 17, joka on kaikkien mielestä turha ikä, mut mun mielest se on parhautta koska se on viiminen vuos alaikäsenä. Hulluu et oon muka vuoden pääst 18, se pelottaa hiukan. Mun huone on iha sekasorto, sillä ootan et Jami ja Emilia muuttaa toho naapuriin, ja pääsen vaihtaa isompaan huoneeseen. Mua kehistää ja tekee mieli kirjottaa kaikkee. Mul on maailman parhaat sisarukset ja vanhemmat. Mojito on pahaa. Tykkään mun tähtitaivasavaruusoutohilebile kynsistä, vaik ennen oisin vihannu näit. Huominen surettaa. Oon pahoillani tälläsest sekavasta tekstistä.