Sinulla on hymy jonka huolisin viimeiseksi näykseni maailmasta.

Mä haluun kertoo yhdestä mun parhaimmasta kaverista, Veerasta. Me ollaan tunnettu jo 9 vuotta ja oltu heti alusta asti tosi läheiset. Veera on ollu kakkos luokasta ysiin mun kanssa samalla luokalla. Eli oon nähny häntä lähes päivittäin näiden monien vuosien aikana, viime vuotta lukuunottamatta. Silti vaikka mentiin eri kouluihin ei meidän välit kylmentyny ollenkaan. Muistan yläasteella päivät jolloin Veera ei ollut koulussa. Äh ne oli tuskaa. Hah, vai mitä Tuska ;--)

Sä oot Veera aina ollu sellanen ihminen ketä ihailen, vahva ja ystävällinen, viisas ja rohkea, luotettava ja empaattinen. Oot yks niistä harvoista ihmisistä kelle voin puhua kaikesta, ilman että joudun alkaa epäröimään että oliko se nyt järkevää sittenkään kertoa. Mä luotan suhun enemmän kun sataprosenttia. Ja sä et tuomitse. Sä et suutu mulle vaikka oonkin välillä tyhmä ja teen hölmöjä asioita. Saat mut nauramaan. Teet mut onnelliseksi. Parasta on se ku muut ei tajuu mille nauretaan ja ne miettii että mitääääh. Se on sitä tosiystävyyttä ku ei tarvii ees välttämättä sanoja ku tajuaa jo mitä toinen tarkoittaa.

Kiitos kaikesta sulle! Oot tukenu mua ku en oo meinannu ite jaksaa pysyä pystyssä. Oot valaissua mua monesti ja aukassu mun silmät. Oot auttanu mua näkemään itteni erilailla. Oot aina ollu puolustamassa mua, jos joku on vittuillu. Rakastan sun hymyä ja sitä miten susta hehkuu ilo. Oot vahvin ihminen kenet tunnen. Sä tuut kestämään kaiken mikä tuleekaan eteen. Usko mua. Ja pakko kai se on tässä vaihees jo myöntää et sä oot ollu aina meijän porukan aivot! Eiköhän se oo ollu aika selvää kaikille. :D

Ja nyt sä oot lähössä. Oot aina puhunu vaihtoon lähöstä ja tää on oikeesti niin mahtava juttu et nyt se on käsillä! Muistan ku yli vuosi sitte kerroit et sä lähet 2013 syksyllä. Ja nyt sä teit sen! Tulee kyl itku, niinku varmaan huomasit. Vuosi (no okei 10 ja puol kuukautta) on pitkä aika. Mut se tulee olemaan sun elämän paras vuosi. Ja mä tuun ikävöimään sua ihan perkeleesti. Tuntuu hassulta että parin päivän päästä meijän välissä on niiiin pitkä matka, ku oon tottunu et oot tos parin kilsan päässä heti saavutettavissa. Hah, no mutta! On ainaki jotain mitä odottaa ens vuodelta. Oot rakas. Ja ei sanota hyvästi, sanotaan vaan moi ;-) Täällä mä sitten vaan odottelen sua takasin kotiin. ♥