

Oltii tänää luokankaa Lahessa jossai hiihtomuseos ja siel hyppytornis,
ja nyt oon taas kokemuksen rikkaampi. Ja vahvempi, koska
mua pelotti niiiiiin älyttömästi et meinas iskee paniikki. Mut mä voitin sen.
Rakastan mun uusii housuja jotka näätteki jo kuvista.
Mä olen onnellinen, vaikka mikää ei tunnu menevän oikein.
Jos ihminen olisi onnellinen vain silloin kuin kaikki
on täydellisesti, niin oisko se koskaan oikeasti onnellinen ?