Mul on paljon sanottavaa, mut en löydä oikeita sanoja. Tuntuu et tää kevät/kesä on ollu älyttömän raskasta aikaa. Niin paljon on pitäny muuttua. Mua hiukan pelottaa tulevaisuus. Ei oo enää montaa viikkoa lomaa ja sitten pitäis alottaa koulu. Mutta mä en tiedä pystynkö enää jatkamaan. Jos täl hetkellä pitäis alottaa, niin voisin sanoo et ei siit mitää tulis. Mitä mä sit teen jos en pysty jatkaa? äääh, tuntuu vaa niin väärältä että ekaks kävin vuoden startilla et pääsisin opiskelemaan just tota alaa. Ehän mä oo ikinä muuta halunnukkaa. Ja sit ku vihdoin pääsin tonne, ni en pystykkää tekemää sitä.. ÄÄÄÄÄÄÄÄÄ tuntuu niin kohtuuttomalta.
Ja nyt oon inttileski (hyi mikä sana). Kun on ollu jonkun kanssa jo pitkän aikaa niin että näkee joka päivä, nukkuu joka yö vieressä, se tuntuu tosi oudolta ja yksinäiseltä ku se toinen onki jossain muualla. Ei täs oo enää ku 340 päivää, jee........... Ehkä tää helpottaa sit joskus.
Oon taas kipee. Jostai iski hirvee yskä ja kurkkukipu.
Mutta on niit hyviäkin asioita tapahtunut: Mun yks parhaista kavereista tuli takaisin vaihdosta! Ajattelin et ku ei olla vuoteen nähty ni ois vaikee olla normaalisti, mut haha turhaa stressasin. Tuntu et se ois ollu eilinen päivä ku nähtiin viimeks. Siinä näkee sen tosiystävyyden!♥
Oltiin tossa siskon kanssa kahestaan viime viiko kotona ku muut oli mökillä. Pyydettiin joka päivä joitakin kavereita seuraks tänne ja oli hauskaa: monopolii, kimblee, älyttömän hyvii drinkkei, tanssipeli, karaokee, vuonna 85 ja paljon kaikkee.
Tykkään kun on hyvät säät, vaik nykyää vihaan helteitä. Ennen olin kunnon auringonpalvoja ja makasin auringossa rusketuksen toivossa, mut enää ei voi ku tuntuu et heti grillaantuu. Purkkirusketus kunniaaan!
Käytiin yks päivä porukalla Porvoossa ja löydettiin tollai näköala paikka. Porvoo on niin kaunis. Voisin kuvitella asuvani siellä joskus ku oon iso.
Ja toisena päivänä käytiin siskonkassa Kärkölän mäkihyppytornilla. Ois ollu kiva kiivetä ihan ylös mut en mä uskaltanu kokeenpaikankammon takii ja niist rappusist näki ns läpi. HYYYYYI!
On ihanaa omistaa maailman kaunein sisko ♥
Olin kattomas tänää murua ja ikävä helpotti vähäks aikaa. Se oli älyttömän sulonen armeijan vihreissä. ♥
Nyt voisin alkaa kattoo leffaa jos vaik nukahtaisin.. kello on jo viis. Vittu.
ps. sori kauheen angstinen postaus. tänää vaa ei pysty.
no mut hei mieti et ei sun elämä lopu tohon vaikka et pystyisi jatkamaan koulua:) ei munkaa elämä loppunu vaikka lopetin kengittämisen ja luulin että se on mun kokoelämä, mutta sitten huomasinki et mulla on muutakin ku se työ ja näin.. ja tosi kiva kun oot alkanu kirjottamaan taas :)!!
VastaaPoistaOot kyllä ihan oikeessa. Pitää nyt ottaa vaa positiivinen asenne elämää kohtaaa ni ehkä kaikki alkaa sujumaan taas :-)!
Poistaei elämän kuulu mennä niinku sen on suunnitellu, jos susta tuntuu ettet voi jatkaa tota koulua sun ei kuulu jatkaa, sun kuuluu tehä sitä mikä tekee sut oikeesti onnelliseksi koska sä ansaitset olla onnellinen
VastaaPoista<3
Poista