Elämä opettaa kuristusotteessa.

Ensimmäinen koulupäivä ja mä olen ihan loppu. Ehkä mulle on jo iskeny syysmasennus tai jotai :-(
Ei mut oikeesti. Toi luokka ei oo mun juttu, onneks on pari hassuu toverii siel.  Mut ei se tuntunu todellisesta
kävellä niistä Keudan ovista sisään, tuttujen ja tuntemattomien ihmisten keskelle. Ehkä siihen tottuu?
Mä en oo vielkää ymmärtäny et Pinja lähtee. Osittain mä en edes halua ymmärtää. Enkä sitä et mä oon tän vuoden, ja sitä seuraavan ja kaikki tulevat vuodet ilman mun kehispossee! Kenenkaa mä kehistelen? Ei kukaa ymmärrä niit juttui nii hyvin ku se porukka. Toivon ja uskon et me nähää kyl tän porukankaa, mut silti, se on eri asia nähä vaa ku olla yhes suurinosa päivästä vuoden ympäri.
 Kesäloma meni ihan liian nopeesti. Mul on ikävä mun kavereita, vaikken mä niistä erossa ole. Mut silti.

Musta tulee panostaja ! Päätin sen :-) Unelmien toteutuminen vaatii muutaki ku vaa unelmointii ja chillailuu.
Nää viimiset lomapäivät on ollu mahtavia! Oli Emilian synttärit yms.
Se tunne ku makaa tien reunal, parhaan kaverinkaa ja kattoo tähtii, molemmat tärisee ja on ihan jäässä, mut silti niin hyvä fiilis. (AINAKI MUL :_D ) Onnellisuutta ilmassa.
Ajoin autoo ja se oli iha liian pelottavaa mulle, et ehkä tyydyn istuu kyydissä vaan.
Ja oon rakastunu tänää kaks kertaa; JPn uus koiranpentu !!!!! ♥ ♥ ♥
ja toinen et sain istuu Jyrin kevarin (tai sen jonku) kyydis ja ku tuns vaa ku vauhti oli kova ja VOOOU! 
Mahtavuutta!

Kelpas kyl ku tälläne tuotii yks aamu huoneesee suoraa sängylle. Iha kiva herätys !